Vanhan Suomen lahjoitusmaita oli Karskelan (1999) mukaan kolmea eri tyyppiä: aateliston lahjoitusmaat, Siestarjoen asetehtaalle päivätöihin määrätyt tilat sekä korporaatioiden lahjoitusmaat. Vuodesta 1710 alkaen Pietari suuri lahjoitti maa-alueitten veronkanto-oikeuksia sotapäälliköille, korkeille virkamiehille ja aatelisille. Donataarin (veronkanto-oikeuden haltija) maanhallintaoikeus Vanhan Suomen alueella tarkoitti lahjakirjan mukaan oikeutta kantaa verot alueeltaan, vaikka monet donataarit tulkitsivatkin saaneensa maahan omistusoikeuden. Näiltä osin Vanhan Suomen lahjoitusmaakäytäntö poikkesi muun Venäjän käytännöistä, sillä yleensä lahjakirjojen mukaan donataarilla oli hallinto-, oikeudenkäyttö-, poliisitoimi-, veronkanto-, myynti- ja panttausoikeus talonpoikien tiloihin. (Paaskoski 1997 ref. Karskela 1999.)
Vanhan Suomen lahjoitusmaiden talonpojat eivät olleet maaorjien asemassa. Vapaasti liikkuvat talonpojat eivät nimittäin kelvanneet panteiksi aatelisten Laina-Pankista ottamille lainoille toisin kuin säätyjen omistamat talonpoikaissielut. Vanhan Suomen talonpojat olivat myöskin vapaita muuttamaan. Lahjoitusmaatalonpoika saattoi omistaa tilansa maapohjan, jollei sukuoikeutta ollut menetetty kruunulle maksamattomien verojen vuoksi 1600-luvulla. (Ibid.)
Donataarien maanhallintaoikeuksien käyttö johti usein riitoihin. Talonpojilla oli oikeus valittaa ylempiin oikeusistuimiin ja he käyttivätkin tehokkaasti hyväkseen tarjottua valitusmahdollisuutta. Aateliston maanhallintaoikeutta yhdenmukaistettiin 1826 lahjoitusmaaukaasilla. Lahjoitusmaista tuli allodiaalirälssejä ja talonpojista lampuoteja. Jos he pystyivät suorittamaan verovelkansa 10 vuoden ajan, he saivat jäädä tiloilleen. Perintöoikeutensa säilyttäneitä talonpoikia ei voinut ajaa pois tiloiltaan. Lisäksi heidän veronsa määräsi kruunu, ei donataari. (Ibid.)
Karskela, S. 1999. Kirja-arvosteluja. Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826. Bibliotheca historica. SHS. Helsinki 1997 [online]. Helsinki: Suomen sukututkimusseura [viitattu 10.4.2008]. Saatavissa: http://www.genealogia.fi/genos/70/70_176.htm. Painettuna: Genos 70(1999), s. 176-181.
Paaskoski, J. 1997. Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710 - 1826. Bibliotheca historica 24. Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan väitöksiä 1997. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISBN: 951-710-063-9.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti